Bussikuskit ovat kyllä huonon asiakaspalvelun ehdotonta kermaa. Sain tästä laadukkaasta palvelusta eräänä päivänä omakohtaisen kokemuksen matkatessani paikallisbussilla Helsinkiin. Joukkoliikenteen selkeänä vähemmistökäyttäjänä en omistanut matkakorttia, enkä löytänyt sitä kirottua tasarahaakaan mistään, vaan päätin luottaa naisellisiin taitoihini ja pyrin siis bussiin kokonaisen kymmenen euron setelin kera. Selkeä virhe.
Tervehdin kuskia, hän ei luonnollisestikaan reagoinut tähän, ja ojensin hänelle tuon kovanonnen setelin. Äänettömästi käymämme keskustelu oli suurinpiirtein tälläinen:
-saisinko yhden aikuisten seutulipun, kiitos. (ääneen)
- WTF? ootsa jostain takapajulasta? en kai mä nyt mitään v*tun lippua rupea sulle myymään...
(ojentaa lipun hyvin asiakaspalveluintoinen ilme naamallaan)
-Kiitos
-Ääliö. Ostaisit matkakortin.
Lipun saatuavani istahdin sitten bussin äärimmäisen mukavaan, nojatuolimaiseeen penkkiin ja totesin että bussissa on todella tunnelmaa. Jokin käsittemätön loitsu on estänyt ihmisiä katsomasssa muualle kuin omaan kännyyn, lehteen, kirjaan yms. Hautajaisetkin ovat vappumarssi tähän tunnelmaan verrattuna. Todella sujuvaa ja hyvää matkaa. yes.
No, selvisin siis Helsinkiin, mutta paluumatkalla olikin sitten jo kuskina selkeä alan konkari, joka todella otti minulta luulot pois. Yllä oleva keskustelu käytiin taas, useampien kirosanojen säestämänä, ja lopulta hän ojensi vaihtorahat "vähän ohi" minun anelevasta kädestäni. Ja juurikin sillä hetkellä kun kontasin kahden euron kolikon perässä pitkin bussin lattiaa, päätin. Olkoon, te voititte.
Mä ostan sen matkakortin. Happy now !?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti