Olen saanut muutaman kuukauden ajan "nauttia" toisen ihmisen läsnäolosta toimistossani. Ihmiselle, joka on tottunut tekemään töitä itsenäisesti, on vaikea paikka kun reviirille ilmestyykin joku toinen. Olen saanut kestää hänen paperipinojaan, ja jopa ruuvien ja pulttien sekamelskaa pöydälläni, mutta toisaalta, on ollut myös aivan ihanaa, kun kerrankin joku vastaa, kun kysytään. Aikaisemmin puhuin seinille. Hirmu hyviä kuuntelijoita nekin muuten. Niin ja tietysti asiakkaille tuli juteltua.
Tällä miespuolisella työtoverillani on ollut tapana sanoa minulle jotakin kivaa tyyliin: "näytät hyvältä!, "sun tukka on kivasti tänään", "sulla on kiva paita". Kun alkujärkytyksestä selvisin, huomasin, että tuo on oikeasti aivan loistava tapa! Siis miksi ei kehuisi työtoveriaan, sanoisi jotakin kivaa hänen ulkonäöstään tai onnistumisestaan. Se tekee toisen ihmisen niin iloiseksi. Pari pientä sanaa, ei muuta.
Suomessa tämä on harvinaista, heti tule mieleen että "miksi toi noin sanoi". Ja kuitenkin, sen sijaan, että tiuskaisee tai murahtaa jotakin, kannattaa sanoa yksi pikkupikkujuttu... KIITOS. Nämä asiat tekevät jokaisen päivästä paremman.
Miesvaltaisesssa työssä on tärkeää, että voi tuntea olevansa nainen. Todellakin se kauniimpi sukupuoli, se jota saa ja pitää kehua. Ja vastaavasti arvostan miehissä heidän kätevyyttään: jos minulla on joku pikku pulma vaikka autossa, mies tulee ja hoitaa sen kuntoon, niin kyllä minä kiitän ja kehun häntä.
Tasa-arvo on hieno asia sekin, mutta pitäkää mielessä, että nainen on eri asia kuin mies. Ja näin sen pitää olla.
HEI....kehukaa toisianne.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti